Pohjola sodassa -artikkelisarjan viimeinen osa perehdyttää lukijan Norjan kohtaloon. Vuonna 1940 Hitler antautui vaaralliseen voimainkoitokseen Britannian ja Ranskan kanssa. Norjaa miehittäessään saksalaiset kohtasivat vastarintaa Narvikissa, jossa liittoutuneet olivat jo päässeet maihin. Kuukauden taisteluiden jälkeen saksalaiset olivat valmiita lähtemään Ruotsin halki kohti kotia, kun liittoutuneet yllättäen luovuttivat: Churchill lahjoitti voiton saksalaisille.
Aluksi kirurgia oli vain käsityötä, jonka kuka hyvänsä saattoi hallita. Neljän miehen ansiosta siitä kehittyi lääketieteen erikoisala. Yksi heistä, nuori lääketieteen opiskelija Andreas Vesalius loi nykyaikaisen anatomian perusteet 1500-luvulla leikkelemällä mätäneviä ruumiita. Skotlantilainen lääkäri Joseph Lister taas keksi 1800-luvulla, että bakteereja vastaan voitiin taistella kemiallisesti. Aikalaisten mielestä ne olivat vain ”ilman pieniä eliöitä, jotka eivät voineet tappaa ihmistä".
500-luvulla eaa. intialaiset toivat taistelutantereille uuden pelottavan aseen: sotanorsun. Suuri ja raskastekoinen eläin pakotti valtakunnat omalaatuiseen kilpavarusteluun. Sotanorsujen käyttö levisi vähitellen Eurooppaan ja eläimiä käytettiin sodassa vielä 1800-luvulla esimerkiksi Burmassa ja Vietnamissa.
Uusi lehti: Historia numero 3/2012 on ilmestynyt. Lue muun muassa Japanin kamikaze-lentäjistä, Persian valtakunnasta ja huonosti käyttäytyvistä nunnista.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.
Historia: Historianet.fi-sivustossa voit lukea artikkeleja ja ladata itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti Historiassa ilmestyneitä juttuja.