Tutkimusmatkat
- Sivu 1 / 4Seuraava
-
Sukellusvene vie turisteja Titanicin hylylle
15.01.2012.
Titanicin turmasta on kulunut sata vuotta. Nyt kuuluisaan hylkyyn voi tutustua yhdysvaltalaisyrityksen järjestämällä sukellusvenematkalla.
Tuntematon kolumbus
His nr. 4/2009 s. 14-21.
Kristoffer Kolumbuksen purjehdus Amerikkaan vuonna 1492 on löytöretkistä tunnetuimpia, mutta Kolumbus itse on arvoitus. Hän jätti tietoisesti menneisyytensä hämärän peittoon ja sepitti satuja sukunsa vaiheista. Erään teorian mukaan hän oli juutalainen, joka halusi retkillään löytää vainotulle kansalleen uuden kotimaan.
-
Maailman ympäri pyörällä
His nr. 13/2008 s. 62-63.
Thomas Stevens lähti San Franciscosta itään, pyöräili Yhdysvaltojen halki ja jatkoi koko maailman ympäri. Hän kohtasi niin innokkaita ihailijoita kuin kivittäviä kiinalaisiakin, ja saapui lopulta 33 kuukauden kuluttua lännestä laivalla takaisin San Franciscoon.
-
Tosielämän indiana jonesit
His nr. 8/2008 s. 32-41.
Elokuvien sankari Indiana Jones ei ole aivan tuulesta temmattu hahmo. Arkeologian historia tuntee useita huimiin seikkailuihin joutuneita tutkimusmatkailijoita, joiden perusteella piiskaa heiluttava Indy on luotu.Tosielämän indianajonesit tekivät kenttätyötä, joka vaati rautaisia hermoja. He olivat toiminnan miehiä, jotka olivat valmiita kaikin keinoin varmistamaan löytönsä. Nämä kuolemaa halveksuvat huimapäät panivat henkensä altiiksi matkatessaan maailman syrjäisimpiin – ja usein vaikeapääsyisimpiin – kolkkiin. He kiipeilivät jyrkillä vuorenseinämillä, taistelivat julmia ryöväreitä vastaan, sukelsivat tuntemattomiin vesiin ja tunkeutuivat tiheisiin viidakoihin uskoen vahvasti löytävänsä kätkettyjä aarteita ja jälkiä kadonneista sivilisaatioista.Usein heidän uhrauksensa kannattivat, ja he toivat mukanaan Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ainutlaatuisia arkeologisia aarteita: kultaa ja jalokiviä, fossiileja, patsaita, veistoksia ja joskus jopa kokonaisia rakennuksia, jotka tarjosivat mittaamattoman arvokasta tietoa menneistä kansoista ja kulttuureista. Rohkeista arkeologeista tuli kansan silmissä suuria sankareita. He kirjoittivat matkoistaan kirjoja, ja heidän seikkailuistaan kerrottiin ihaillen lukuisia uskomattomia tarinoita – jo kauan ennen Indiana Jones -elokuvia.
-
Vankilapako!
His nr. 3/2009 s. 30-37.
Haitari, kynänteroitin, hamsterihäkki ja väärennetty käyntikortti – kekseliäisyydellä ei ole ollut rajoja vankien pakosuunnitelmissa. Historian maineikkaimmat karkurit ovat pitäneet pilkkanaan lukuisia vahvasti aseistettuja ja pakovarmoina pidettyjä vankiloita.
-
valkea läiskä katosi kartalta
His nr. 16/2011 s. 50-53.
Vuonna 1930 tutkimusmatkailijat olivat käyneet jo lähes kaikissa maailman-kolkissa Afrikan sisäosista Etelämantereen jäätiköille, mutta Uuden-Guinean ylänkö oli vielä kartoittamatta. Australialainen Michael Leahy uskaltautui viimeiselle tuntemattomalle seudulle ja havaitsi sen tiheästi asutetuksi.
-
Intiaanit vierailivat Pääsiäissaaressa
27.09.2011.
Geenianalyysit osoittavat, että Etelä-Amerikan alkuperäisasukkaat purjehtivat Pääsiäissaarelle ennen eurooppalaisia.
-
ISKU islamin sydämeen
His nr. 14/2011 s. 64-71.
Vuonna 1979 islamilaisterroristit miehittivät muslimien suurimman moskeijan, Mekassa sijaitsevan Masjid al-Haramin. Vaikkei terroristien tavoite toteutunut, kaksi viikkoa kestäneet taistelut panivat Saudien hallitsijasuvun aseman vaakalaudalle.
-
Kaappari- kapteeni
His nr. 14/2011 s. 52-57.
Francis Drake oli 1560-luvulla yksi Karibianmeren pelätyimmistä merirosvoista. Hän ryösti lukemattomia espanjalaisia kultalaivoja ilman Englannin kuningattaren Elisabet I:n suoranaista lupaa mutta tämän suureksi riemuksi. Viimein Espanjan Filip II:n mitta tuli täyteen, ja hän lähetti mahtavan armadansa valloittamaan Englantia.
-
Kolme vuotta halki Siperian
His nr. 13/2011 s. 64-71.
Saksalainen sotilas pakeni vuonna 1949 Neuvostoliiton vankileiriltä ja lähti kulkemaan karun Siperian halki. Matkallaan hän kohtasi nälkäisiä susia ja hämäräperäisiä kullankaivajia. 11 000 kilometrin taivallus Neuvostoliiton läpi kesti yli kolme vuotta.
-
Kangaskauppias löysi mikrobien maailman
His nr. 13/2011 s. 60-63.
Hollantilainen kangaskauppias Antoni van Leeuwenhoek mullisti 1670-luvulla luonnontieteellisen maailmankuvan, kun hän ryhtyi omatekoisilla mikroskoopeillaan tutkimaan luonnon pienimpiä, ennen näkemättömiä olioita.
-
Magalhães pääsi vain puoliväliin
His nr. 13/2011 s. 40-45.
Merenkulkija Fernão de Magalhães lähti 276 miehen kanssa etsimään meritietä Amerikan eteläpuolitse Aasiaan. Kolmen vuoden kuluttua miehistä 18 palasi kotiin. Magalhães itse ei selvinnyt matkasta.
-
Kolmikon hurjat paot
His nr. 12/2011 s. 64-71.
50 vuotta sitten: Saksan demokraattinen tasavalta DDR alkoi rakentaa muuria Berliiniin pysäyttääkseen kansalaistensa joukkopaon idästä länteen. Itä- ja Länsi-Berliinin välille kohosi 43 kilometrin pituinen rakennelma, jota harvat uskalsivat uhmata. Kolme veljestä onnistui kuitenkin 14 vuoden sisällä pakenemaan Itä-Berliinistä länteen ilmapatjalla joen yli, köysiradalla ja lentäen.
-
Jään vangit
His nr. 11/2011 s. 64-71.
14 venäläistä merimiestä päätti lähteä tarpomaan maihin jäätä pitkin oltuaan puolitoista vuotta laivoineen juuttuneena arktiselle jäätikölle. 90 päivän ja lähes neljänsadan kilometrin taivalluksen jälkeen he näkivät viimein maata, mutta lopulta vain kaksi miehistä pelastui.
-
Kuuban levoton historia
His nr. 5/2011 s. 72-73.
Kuuba on ollut kansainvälisenä kiistakapulana aina siitä lähtien, kun Kristoffer Kolumbus vuonna 1492 rantautui saarelle. 1500-luvulla Kuuba toimi Espanjan tukikohtana sen valloittaessa muuta Latinalaista Amerikkaa. 1600-luvulta vuoteen 1886 Kuuba tuotti orjatyövoimalla tuhansia tonneja sokeria, kahvia ja tupakkaa Euroopan markkinoille. Kuuban kriisi 1962 kiinnitti koko maailman huomion.
-
Suuri pakoretki
His nr. 4/2011 s. 64-71.
Vuonna 1944 joukko sotavangeiksi joutuneita liittoutuneiden lentäjiä ryhtyi toteuttamaan toisen maailmansodan laajinta pakosuunnitelmaa: he alkoivat kaivaa kolmea tunnelia syvälle maan alle päästäkseen saksalaisten ”pakovarmalta” vankileiriltä.
-
Itsemurhakerho
His nr. 7/2011 s. 22-25.
Yhdysvaltalaiset uskalikot kuljettivat vuodesta 1918 lähtien lentopostia hatarilla koneilla myrskyistä piittaamatta. Postilennot olivat sotien välisen ajan vaarallisinta työtä.
-
Ranska valloitti länttä kanooteilla
His nr. 7/2011 s. 60-63.
Robert de La Salle purjehti vuonna 1682 Mississippijokea pitkin Kanadasta Meksikonlahdelle ja julisti alueet Ranskan omistukseen. Löytöretkellä syttynyt kapina koitui kuitenkin hänen kohtalokseen.
-
Onneton rosvo edisti luonnontiedettä
His nr. 11/2008 s. 48-55.
William Dampier oli merirosvo, joka ryöstelyjensä ohella kuvaili maailmanmatkoillaan näkemiään eksoottisia asioita, kuten flamingoja, seeproja ja kookospalmuja. Lopulta hän ansaitsi kirjoillaan enemmän kuin rosvoamisella, ja hänestä tuli aikanaan arvostettu tutkija.
-
Pohjakosketus!
His nr. 6/2008 s. 46-53.
”Se oli kuin 11 kilometriä pitkä hissimatka”, kuvasi Jacques Piccard laskeutumistaan Don Walshin kanssa maapallon syvimpään kohtaan 10 916 metriä pinnan alle. Ennätyssukellus tehtiin Trieste-sukellusaluksella23. tammikuuta 1960, eikä kukaan ole sen koommin yrittänyt samaa.
- Sivu 1 / 4Seuraava
Kamikaze!
Uusi lehti: Historia numero 3/2012 on ilmestynyt. Lue muun muassa Japanin kamikaze-lentäjistä, Persian valtakunnasta ja huonosti käyttäytyvistä nunnista.
Tilaa Historian käännekohtia -kirjasarja
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Gallup
Historian interaktiiviset piirrokset
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.
Käytössäsi on jo yli 1 000 artikkelia
Historia: Historianet.fi-sivustossa voit lukea artikkeleja ja ladata itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti Historiassa ilmestyneitä juttuja.
