Ranskan muskettisoturit saivat nimensä aseesta, jolla Ludvig XIII varusti joukko-osaston vuonna 1622. Pitkäpiippuinen musketti korvasi aiemmin käytössä olleen hakapyssyn. Musketin kuula pystyi lävistämään jopa metallilevyn, mutta itse ase oli painava ja kömpelö käyttää.
Musketti painoi 7–9 kiloa, minkä vuoksi sen piippu piti ammuttaessa asettaa haaratukeen. Kokenut musketööri pystyi laukaisemaan ja lataamaan aseensa uudelleen 30–60 sekunnissa.
Nimestään huolimatta muskettisoturien tärkein ase ei suinkaan ollut musketti vaan kalpa, joka roikkui aina vyöllä käden ulottuvilla. Muskettisoturit niittivätkin mainetta taitavina miekkailijoina. Kalpa oli yhden käden pistomiekka, jonka terä työnnettiin taistelussa vastustajan vartaloon.
Terä oli riittävän pitkä, jotta miekka soveltui myös ratsailla taisteluun ja jopa käytettäväksi peitsen tavoin. Kädensija eli kourain oli yleensä päällystetty kalannahalla, koska se antoi miekkailijalle pitävän otteen aseesta.
Musketin kuulat olivat läpimitaltaan jopa 2 senttimetriä, ja aseen kantomatka oli 50–65 metriä.
Uusi lehti: Historia numero 3/2012 on ilmestynyt. Lue muun muassa Japanin kamikaze-lentäjistä, Persian valtakunnasta ja huonosti käyttäytyvistä nunnista.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.
Historia: Historianet.fi-sivustossa voit lukea artikkeleja ja ladata itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti Historiassa ilmestyneitä juttuja.