Persialaiset ja skyytit kastoivat nuolenkärkensä myrkkyihin ennen kuin ampuivat ne tarkasti vihollisen niskaan.
Johan myrkyn lykkäsi, olisi Aleksanteri Suuri voinut todeta hyökätessään Persiaan vuonna 325 eaa. Persialaiset jousimiehet olivat näet kastaneet nuolenkärkensä huolellisesti käärmeenmyrkkyyn ja myrkkykatkouutteeseen ennen taistelua ja ampuivat sitten myrkkynuolia Aleksanterin joukkojen niskaan.
Se tuskin yllätti Aleksanteria, sillä myrkkynuolet olivat antiikin aikana yleinen kemiallinen ase, jolla pystyttiin aiheuttamaan viholliselle suurta vahinkoa pitkänkin matkan päästä. Käärmeenmyrkyn lisäksi nuolia kastettiin esimerkiksi myrkkykatkosta, hullukaalista ja jouluruususta valmistettuihin kasviuutteisiin. Myrkyillä ei haluttu tappaa vihollista välittömästi vaan vain vammauttaa tai aiheuttaa hidas ja tuskallinen kuolema.
Jo pelkät huhut myrkkynuolista saattoivat lamauttaa kokonaisia armeijoita. Jos riskinä oli kohdata kivulias kuolema myrkkynuolen osumasta, joukkojen liikkeet suunniteltiin huolellisesti eivätkä sankarillisimmatkaan soturit lähteneet hyökkäyksiin yli-innokkaasti.
Pelätyimpiä myrkkynuolien käyttäjiä olivat skyytit, jotka olivat ratsastajakansaa Mustanmeren ja Kaspianmeren pohjoispuoleisilta aroilta. He olivat taitavia ja tarkkasilmäisiä jousimiehiä,
joista jokainen saattoi ottaa taisteluun mukaan jopa reilut 200 nuolta.
Teho: 2 / 5
Uusi lehti: Historia numero 3/2012 on ilmestynyt. Lue muun muassa Japanin kamikaze-lentäjistä, Persian valtakunnasta ja huonosti käyttäytyvistä nunnista.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.
Historia: Historianet.fi-sivustossa voit lukea artikkeleja ja ladata itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti Historiassa ilmestyneitä juttuja.