Luonnontieteet
-
Suuri komeetta
His nr. 5/2011 s. 40-41.
Ranskalainen harrastajatähtitieteilijä havaitsi vuonna 1811 taivaalla suuren komeetan, joka erottui helposti paljaallakin silmällä. Ihmiset eri puolilla maapalloa uskoivat, että pyrstötähti enteili maailmanloppua.
-
Nobelit lukuina
His nr. 1/2011 s. 62-63.
Vuonna 1888 dynamiitin keksijä Alfred Nobel luki lehdestä oman ennenaikaisen muistokirjoituksensa, joka oli otsikoitu ”Kuolemankauppias on kuollut”. Nobel halusi jättää itsestään paremman muiston ja perusti säätiön, joka on vuodesta 1901 alkaen jakanut arvostettuja Nobelin palkintoja.
-
Kymmenen erikoista lemmikkiä
10.11.2011.
Rikkaat ja vaikutusvaltaiset ovat historian aikana usein esitelleet mahtiaan myös hankkimalla eriskummallisia lemmikkejä.
-
Matematiikan merkkihetkiä
His nr. 16/2011 s. 60-63.
Varhaisimmat merkit matematiikasta ovat viivoja 33 000 vuotta vanhassa luussa. Kaikki tärkeät korkeakulttuurit ovat antaneet oman panoksensa matematiikan kehitykseen, ja jokainen matemaattinen edistysaskel on myös aina vauhdittanut ihmiskunnan kulttuurista kehitystä.
-
Kalifi perusti yliopistojen edeltäjän Viisauden
His nr. 10/2011 s. 38-41.
800-luvulla Bagdadin kirjastosta tuli kaikenlaisen tiedon keskus, Viisauden talo. Siellä aikansa tärkeimmät oppineet tekivät tutkimuksiaan saman katon alla ja edistivät tiedettä monin tavoin.
-
Ihmisen sukupuu
His nr. 7/2010 s. 48-55.
1800-luvulla löydettiin ensimmäiset ihmisen esimuotojen fossiloituneet luut. Sittemmin homininien eli ihmisen ja sen esihistoriallisten sukulaisten sukupuu on rehevöitynyt ”kehityspensaaksi”, jossa nykyihminen on vain yksi sivuhaara.
-
Mikä aiheutti Hindenburgin palon?
05.12.2010.
Onnettomuuden jälkeen palon syytä tutkittiin sekä Saksassa että Yhdysvalloissa, mutta syy ei koskaan selvinnyt varmasti.
-
Kosteat kesät edistivät ehkä ruttoa
10.08.2010.
Saksalaistutkijat esittävät, että ilmasto on saattanut vaikuttaa ruton leviämiseen Euroopassa 1300-luvulla, jolloin musta surma tappoi kolmanneksen Euroopan väestöstä.
Aivotutkimus
His nr. 12/2009 s. 72-73.
Ihmisen kyky ajatella ja toimia rationaalisesti on askarruttanut filosofeja ja tutkijoita vuosituhansien ajan. Muinaiset egyptiläiset uskoivat järjen ja logiikan majailevan sydämessä ja aivojen olevan vain pääkopan täytettä. Vaikka jo antiikin kreikkalaiset tutkivat aivoja, niiden toimintaa on pystytty tieteellisesti selvittämään vasta 1700-luvulta alkaen. Italialainen Luigi Galvani tuli vuonna 1783 sattumalta osoittaneeksi, että aivojen lähettämät sähköiset signaalit ohjaavat lihasten toimintaa, ja vuonna 1848 sattunut rautatietapaturma paljasti persoonallisuuden tarkan sijaintipaikan aivoissa.
-
Matka Maan keskipisteeseen
His nr. 2/2011 s. 42-45.
Vuonna 1829 New Yorkista lähti tieteellinen tutkimusretkikunta kohti Antarktista. Virallisesti miehistön tehtävä oli tutkia kartoittamattomia merialueita, mutta yhdelle retkikunnan jäsenistä matka oli paljon merkittävämpi; hänen tarkoituksensa oli todistaa, että Maa oli ontto.
-
Darwin haastoi uskonnon ja uskomukset
His nr. 1/2009 s. 14.
Charles Darwin oli hautonut teoriaansa lajien kehityksestä yli 20 vuotta itsekseen, kun hän eräänä päivänä koki melkoisen järkytyksen: eräs toinen
tutkija oli aikeissa julkistaa lähes vastaavan teorian. Darwinille tuli kiire saada oma teoksensa valmiiksi, ja niinpä ”Lajien synty” julkaistiin lopulta vuonna 1859. -
Valistuksen ajan ajattelijoita
His nr. 8/2009 s. 72-73.
1600-luvulla tieteen uudet havainnot murensivat kirkon auktoriteettia.
Tähtitieteilijä Galileo Galilei todisti, että Maa ei ole maailmankaikkeuden keskus, ja Isaac Newton esitti, että luontoa ohjailevat Jumalan sijaan universaalit lait. Eurooppalaiset ajattelijat alkoivat kyseenalaistaa kirkon
ja kuninkaiden yksinvaltaisen auktoriteetin. Filosofien unelmana oli vapaus ja tasa-arvo, ja he korostivat järkeä ja tietoa. Valistuksena tunnettu aatevirtaus vaikutti merkittävästi nyky-Euroopan kehittymiseen. -
Elämä pelissä tieteen edistämiseksi
His nr. 13/2007 s. 34-41.
Alexander Humboldt löysi 6 300 uutta kasvilajia ja esitti ajatuksen, että Afrikka ja Etelä-Amerikka ovat joskus erkaantuneet toisistaan. Viisi vuotta kestäneellä matkallaan Etelä-Amerikassa hän kirjasi tarkasti ylös kaiken näkemänsä. Hän muun muassa kuvaili oireensa ja olinpaikkansa kärsiessään vakavasta vuoristotaudista.
-
Näin sähkö tuli ja villitsi
His nr. 9/2010 s. 38-41.
Yhden laitteen piti toimia uuden ajan Jumalana, toisen laitteen muuttaa veden kullaksi, ja kolmannen parantaa sairauksia. 1700-luvun lopulta lähtien sähkölle keksittiin mitä erilaisimpia käyttötarkoituksia, ja uusi ”taianomainen” teknologia tarjosi huimapäisten liikemiesten mielestä vastauksen lähes kaikkeen.
-
Maailmanhistorian 10 hulluinta tieteellistä koetta
His nr. 11/2008 s. 44-47.
Raja nerouden ja hulluuden välillä on usein hiuksenhieno – erityisesti tieteessä, kun läpimurtoa jahtaavat tutkijat ovat aikojen saatossa toteuttaneet lukemattomia vähintäänkin outoja ja rajoja rikkovia kokeita.
-
Alkemistit olivat modernin tieteen isiä
His nr. 1/2010 s. 14-21.
Yli 2 000 vuoden ajan alkemistit sekoittelivat, keittelivät ja hyörystivät pimeissä kammioissaan kaikkea verestä ja virtsasta eläinten osiin ja elohopeaan. Unelmat kullan tekemisestä ja ikuisen elämän salaisuuden selvittämisestä jäivät unelmiksi, mutta sen sijaan alkemistit loivat pohjaa moderneille tieteille.
-
Kirja matematiikan historiasta
Egyptin, Kiinan ja Indusvirran laakson mahtavat sivilisaatiot hyödynsivät matematiikkaa arkipäivässä.
- Luetuimmat
- Uusimmat
Kamikaze!
Uusi lehti: Historia numero 3/2012 on ilmestynyt. Lue muun muassa Japanin kamikaze-lentäjistä, Persian valtakunnasta ja huonosti käyttäytyvistä nunnista.
Tilaa Historian käännekohtia -kirjasarja
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Gallup
Historian interaktiiviset piirrokset
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.
Käytössäsi on jo yli 1 000 artikkelia
Historia: Historianet.fi-sivustossa voit lukea artikkeleja ja ladata itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti Historiassa ilmestyneitä juttuja.
