Viikingit olivat taitavia kauppiaita ja hallitsivat takuuvarmasti ne laskutoimitukset, joita kaupanteossa tarvittiin. Heillä ei kuitenkaan ollut lukujärjestelmää, ja he käyttivätkin todennäköisesti yhteen- ja vähennyslaskussa pikkukiviä aivan kuten roomalaiset satoja vuosia aikaisemmin. Määrät ilmaistiin yhdistelemällä merkkejä, jotka vastasivat kukin tiettyä lukua kuten roomalaiset numerot.
Viikinkien kirjoitusmerkit, riimut, eivät soveltuneet lukujen ja määrien ilmaisemiseen. 1200-luvun islantilaisissa saagoissa luvut on kirjoitettu kirjaimilla, mutta voi olla, että ne on lisätty teksteihin myöhemmin. On todennäköistä, että saagojen kirjoittajat käyttivät viikinkien tapaa merkitä määriä – muutenhan teksteissä olisi käytetty arabialaisia numeroita, jotka olivat tuolloin yleistymässä Pohjolassa.
Tanskan kuningas Valdemar II halusi vuonna 1231 selvittää alamaistensa verotettavan omaisuuden määrän, ja hänen virkamiehensä käyttivät verokirjanpidossaan arabialaisia numeroita. Kirjanpito ei olisi ollut mahdollista viikinkien merkintätapaa käyttäen.
Uusi lehti: Historia numero 3/2012 on ilmestynyt. Lue muun muassa Japanin kamikaze-lentäjistä, Persian valtakunnasta ja huonosti käyttäytyvistä nunnista.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.
Historia: Historianet.fi-sivustossa voit lukea artikkeleja ja ladata itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti Historiassa ilmestyneitä juttuja.