His nr. 17/2010 s. 40-41.
Pohjolan asukkaiden primitiivinen luonnonusko sai tuhannen vuoden aikana vaikutteita muun muassa etelän uskonnoista ja kehittyi monien tarujen ja uskomusten sekamelskaksi. Germaanijumalien lisäksi viikingit omaksuivat kreikkalaisten manalan porttia vartioivan koiran ja kristittyjen tuomiopäivän.
25.10.2011.
Joukkohaudasta löytyneellä viikinkivainajalla oli viilatut hampaat.
07.03.2011.
80 islantilaisen dna:sta löytyi viitteitä siitä, että viikingit kävivät Amerikassa ja toivat mukanaan ainakin yhden intiaaninaisen.
09.01.2011.
Vuonna 841 viikingit talvehtivat ensimmäistä kertaa Irlannissa sen sijaan, että olisivat purjehtineet kotiin. Nyt heidän asumuksensa on paikannettu.
21.11.2010.
800-luvun mittaan viikinkien ryöstöretket vähenivät, ja pohjanmiehet alkoivat keskittyä ryöstelyn sijasta kaupankäyntiin. Pohjolaan syntyi useita kukoistavia kauppakaupunkeja.
21.11.2010.
Pohjolan asukkaiden primitiivinen luonnonusko sai tuhannen vuoden aikana vaikutteita muun muassa etelän uskonnoista ja kehittyi monien tarujen ja uskomusten sekamelskaksi. Germaanijumalien lisäksi viikingit omaksuivat kreikkalaisten manalan porttia vartioivan koiran ja kristittyjen tuomiopäivän.
21.11.2010.
Määrätietoinen kasvatus teki pojista sotureita, joiden rohkeus ja taistelutahto olivat seurausta viikinkien maailmankuvasta.
21.11.2010.
Viikinkien vallan perustan loivat maanviljelijät, joiden uurastus takasi sen, että ihmiset selvisivät Pohjolan ankarissa olossa.
15.11.2010.
Saksassa on kaivettu esiin noin 1 300 vuotta vanha portti, joka johti viikinkiajan Pohjolaan.
10.11.2010.
Euroopassa viikingit herättivät pelkoa ja kunnioitusta kolmen vuosisadan ajan, mutta kotoisessa Pohjolassa he viljelivät maata ja perustivat kauppakaupunkeja.
08.07.2010.
Uusi tutkimus osoittaa, että Islannin ja Grönlannin lämpötila laski muutama vuosi sen jälkeen, kun viikingit asuttivat ne. Seuraukset olivat julmat.
25.04.2010.
Ilmaston lämpeneminen lisää hylkyjä tuhoavia laivamatoja.
30.01.2010.
Islantilaistutkijat ovat päätelleet 800 vuotta vanhojen saagojen perusteella, että viikingit eivät olleetkaan niin pelottomia kuin usein uskotaan.
His nr. 7/2009 s. 22-25.
900-luvulla tuhannet norjalaiset saivat tarpeeksi kuninkaansa hirmuhallinnosta ja lähtivät meren taakse uuteen maahan. Islannin saagat kertovat, kuinka vapaat miehet loivat lakeihin perustuvan valtion, jossa oikeutta sai muullakin kuin miekalla ja jossa ei ollut lainkaan kuningasta.
His nr. 10/2009 s. 26-31.
Viikingit kahmivat Englantiin suuntautuneilla ryöstöretkillään mukaansa kaiken arvokkaan
ja ottivat ihmisiä orjiksi. Rannikkoseutujen
asukkaat joutuivat elämään jatkuvassa pelossa,
ja kaiken lisäksi viikingit alkoivat vähitellen
vallata saarelta myös maa-alueita. Taistelu
Englannin herruudesta oli pitkä ja verinen.
His nr. 14/2007 s. 60-63.
Tuhatvuotiaan Beowulf-runoelman sankari surmasi pelottavia hirviöitä ja puolusti jaloja mutta heikkoja kuninkaita – ja innoitti J. R. R. Tolkienia kirjoittamaan fantasiatrilogiansa Taru sormusten herrasta.
His nr. 17/2008 s. 54-59.
Pohjoismaalaiset palkkasoturit, varjagit, muodostivat Bysantin valtakunnan sotajoukkojen selkärangan yli 200 vuoden ajan. He olivat niin ylivoimaisia sotureita, että keisari päätti koota heistä itselleen henkivartiokaartin.
His nr. 4/2010 s. 14-21.
Leif Erikinpoika näki Pohjois-Amerikan rannikon 500 vuotta ennen Kolumbusta. Uuden mantereen monilukuisten turkiseläinten ja Euroopan yläluokan havittelemien yksisarvisten sarvien kaupasta tuli viikingeille tuottoisaa toimintaa.
His nr. 6/2008 s. 22-27.
Vuonna 859 alkoi 62 viikinki-
laivan matka kohti Välimerta. Pohjanmiehet lähtivät Björn Rautakyljen ja Hastingin johdolla valloittamaan Roomaa, maailman mahtavinta kaupunkia. Viikinkien oli kuitenkin keksittävä ovela juoni päästäkseen tavoittelemansa kaupungin muurien sisäpuolelle.
His nr. 7/2010 s. 14-21.
980-luvulla Tanskan taitavimmat insinöörit
ja tuhannet rakennustyöläiset rakensivat kuningas Harald Sinihampaan käskystä neljä linnoitusta. Niitä varten hakattiin laajoja metsäalueita lähes puuttomiksi. Syystä tai toisesta jykevät linnoitukset kuitenkin hylättiin melko pian valmistumisensa jälkeen.
Uusi lehti: Historia numero 3/2012 on ilmestynyt. Lue muun muassa Japanin kamikaze-lentäjistä, Persian valtakunnasta ja huonosti käyttäytyvistä nunnista.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.
Historia: Historianet.fi-sivustossa voit lukea artikkeleja ja ladata itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti Historiassa ilmestyneitä juttuja.