Keisari Neron Rooma

Nero oli niin vihattu, että hänen kuolemansa jälkeen vastustajat yrittivät hävittää kaikki jäljet keisarista. Mahtavia rakennuksia revittiin maan tasalle ja Neron patsaita tuhottiin. Silti Roomassa voi yhä nähdä viitteitä kuuluisasta hallitsijasta.

"Vaikka ajattelemattomat, kohtuuttomat, ahneet ja julmat teot alussa olivatkin peiteltyjä ja satunnaisia ja tulkittiin nuoruuden mielettömyydeksi, ei voinut olla epäilystäkään, etteivätkö ne johtuneet hänen luonteensa puutteista."
Näin roomalainen historioitsija
Suetonius aloitti pitkän luettelonsa Neron pahoista teoista, kuten valehtelu, raiskaus, insesti ja tappo. Nero johti 14-vuotisen keisarikautensa ajan tuhlailevaa ja julmaa hallintoa, jollaista Roomassa ei ollut aiemmin koettu. Lähes 2 000 vuotta Neron kuoleman jälkeen hänet muistetaan yhä Rooman armottomimpana hallitsijana.
Noustessaan 17-vuotiaana valtaan vuonna 54 jaa. Nero oli Rooman kaik­kien aikojen nuorin keisari. Alkuun kaikki sujui leppoisasti. Nuorella keisarilla oli viisaita neuvonantajia, ja hän nautti kansan kunnioitusta. Kun hän sitten pääsi vallan makuun, hänen luonteensa verenhimoiset piirteet nousivat pintaan. Pian Nero raivasi tieltään
poliittiset vastustajat ja mahdolliset valtaistuimelle pyrkijät, jopa oman äitinsä, vaimonsa ja velipuolensa. Heidät murhattiin keisarin määräyksestä.
Suetoniuksen mukaan Nerosta tuli sadisti, joka tappoi keitä sattui, rypi seksiorgioissa ja järjesti juhlia, jotka jättivät roomalaiset sanattomiksi. Rahat kerättiin kohtuuttomilla veroilla ja yläluokalta takavarikoiduilla maa-alueilla.
Valtaosalla rahoista vainoharhainen hallitsija rakennutti valtavia rakennuksia ja patsaita itsensä kunniaksi. Erityisen vaikuttava oli Domus Aurea palatsi, jonne Nero pystytti 35 metriä korkean kultaisen itseään kuvaavan patsaan.
Myöhemmin keisari riitaantui kenraaliensa ja virkamiestensä kanssa, ja kapina alkoi kyteä laajan valtion joka kolkassa. Myös Neron henkivartiosto, pretoriaanikaarti, tuki avoimesti vallankumousta. Kauhuissaan Nero pakeni Roomasta maaseudulle. Kun vastustajat julistivat hänet lainsuojattomaksi, Nero päätti lopulta riistää oman henkensä. Ennen kuolemaansa hän lausui kuuluisat sanat: "Minkä taiteilijan maailma minussa menettääkään."

Taustamateriaali
Alla on lueteltu artikkelin lähdeaineisto. Lähdeluettelon avulla lukijat voivat halutessaan etsiä lisätietoja.

Toimitus ei anna artikkeleja varten haastateltujen tutkijoiden tai artikkelin kirjoittajien yhteystietoja.

Books:
● Noonie Minogue: Nero: The Singing Emperor, Short Books, 2005 ● Richard Holland: Nero: The Man Behind the Myth, The History Press, 2002

Websites:
● Se dokumentar om Nero: www.tinyurl.com/ygl5vx2