Egyptiläiset

  • Sivu 1 / 2Seuraava
  • Muotitietoiset egyptiläiset käyttivät aikaa ja vaivaa hiustenmuotoiluun.

    Hiukset suittiin rasvalla

    20.12.2011.

    Muumioiden tutkimukset osoittavat, että muinaiset egyptiläiset pitivät kuontalonsa kunnossa rasvalla.

  • Hautaryöstöt

    His nr. 7/2009 s. 48-51.

    Kun faraoiden Egyptin talous romahti, seurauksena oli rappiota ja rikollisuutta. Myös hautaryöstöt lisääntyivät. Säilyneet oikeudenkäyntiselostukset kertovat hautaryöstöjen yleisyydestä.

  • Hatshepsutin kuoltua hänen seuraajansa tuhosi monia ­hänen muisto­merkkejään.

    Myrkyllinen voide tappoi kuningattaren

    28.11.2011.

    3 500 vuotta vanhasta ihovoiteesta on löytynyt aineita, jotka ovat saattaneet aiheuttaa Egyptin kuuluisimman naisfaraon kuoleman.

  • Kuninkaiden laakso: Panoraamat

    28.09.2011.

    Hiirellä pääset tutkimaan Kuninkaiden laaksosta otettuja panoraamakuvia.

  • Prinsessa Ahmose Meryet Amon eli 1550-luvulla eaa. Hän sairasti vaikeaa sepelvaltimotautia ja kuoli noin 40 vuoden iässä.

    Prinsessalla oli sepelvaltimotauti

    31.08.2011.

    Tuoreen tutkimuksen mukaan muinaiset egyptiläiset kärsivät elintasosairauksista, joita on pidetty vain nykyajan vitsauksena.

  • Sfinksi katsoo kohti itää ja nousevaa aurinkoa.

    Sfinksi: Egyptin hiekkainen arvoitus

    22.05.2011.

    Ketä sfinksi esittää? Miksi valtava patsas katsoo itään? Lue kiinnostava tarina ja tutki piirrosta Gizan alueesta.

  • Gizan sfinksi

    His nr. 8/2011 s. 14-21.

    Kenen kasvot sfinksillä on? Miksi valtava patsas katsoo itään? Milloin sfinksi hakattiin Gizan tasangon kalkkikiveen? Mitä ihmispäinen leijona symboloi? Vastauksia lukuisiin sfinksin herättämiin kysymyksiin on etsitty jo 3 400 vuotta.

  • Hiljan löydetyt muurit rakennettiin suojaamaan sfinksiä hiekkamyrskyiltä.

    Farao yritti suojella sfinksiä

    15.02.2011.

    22 metriä korkea ja 73 metriä pitkä sfinksi on yksi Egyptin tunnetuimmista nähtävyyksistä.

  • Farao Akhenatenille kuvattiin usein naisellinen lantio ja pitkulainen pää.

    Tavallinen Akhenaten

    12.07.2010.

    Kansainvälinen tutkijaryhmä on ratkaissut yhden Egyptin muinaisista mysteereistä tutkittuaan kahden vuoden ajan erään muumion dna-näytteitä.

  • Muinaisen Egyptin pappien tehtävänä oli pitää jumalat hyvällä tuulella muun muassa uhraamalla niille runsaasti ruokaa.

    Papit söivät itsensä hengiltä

    10.06.2010.

    Muinaisen Egyptin papit saattoivat syödä itsensä hengiltä nauttiessaan jumalille uhrattua ruokaa, osoittaa egyptologien ja kardiologien Manchesterin yliopistossa yhdessä tekemä tutkimus.

  • Temppelin kissapatsaat kuvasivat Bastetia, joka oli mm. hedelmällisyyden jumalatar.

    Kissalle omistettu temppeli

    15.05.2010.

    Aleksandriasta löytynyt 2 200 vuotta vanha temppeli oli omistettu kissajumalattarelle.

  • Egyptissä sekä miehet että ­naiset rajasivat silmänsä.

    Suojaava silmä­meikki

    02.05.2010.

    Egyptissä muinoin käytetty silmänrajausväri saattoi tehostaa elimistön puolustusjärjestelmää.

  • Kuninkaallinen hauta oli täynnä ­aarteita, joista Carter ei malttanut pitää näppejään erossa.

    Arkeologi varasti Tutankhamenin haudasta

    20.04.2010.

    Asiantuntijat uskovat löytäneensä todisteita siitä, että Tutankhamenin haudan vuonna 1922 löytänyt Howard Carter varasti haudasta arvoesineitä.

  • Zahi Hawassin mukaan haudat ovat noin 2 600 vuotta vanhoja.

    Uusi hautalöytö kuolleiden kaupungissa

    15.04.2010.

    Egyptistä Sakkaran hautakaupungista on löytynyt 2 600 vuotta vanha hautakompleksi, joka tarjoaa arvokasta tietoa Egyptin muinaisesta elämästä.

  • Vanhin tutkituista eli noin 1530 eaa. ja toimi kuningatar Ahmose-Nefertarin lastenhoitajana.

    Egyptiläiset potivat sydänvaivoja

    20.02.2010.

    Muumioiden kuvantamistutkimukset paljastivat, että antiikin Egyptissäkin oli elämäntapasairauksia.

  • Kapina kyti faraon haaremissa

    His nr. 13/2010 s. 60-63.

    Farao Ramesses III ei lainkaan aavistanut,
    että hänen omassa haaremissaan yksi
    vaimoista suunnitteli hänen surmaamistaan ja vallanperimysjärjestyksen muuttamista oman poikansa hyväksi. Kapinan aallot löivät Theban yli muutamassa päivässä.

  • 70 päivän urakka

    His nr. 13/2007 s. 14-21.

    Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että sielu jatkoi kuoleman jälkeen elämää entisessä ruumiissaan. Edellytyksenä kuitenkin oli, että sielu löysi ja tunnisti vanhan tomumajansa. Jos näin ei käynyt, sielu parka oli tuomittu vaeltamaan kodittomana. Siksi egyptiläiset kehittivät vuosituhansien kuluessa palsamointiprosessin, jonka avulla vainajan ruumis säilöttiin ikuisiksi ajoiksi. Palsamoijien makaaberi urakka kesti 70 päivää.

  • Pyramidien salaisuudet

    His nr. 15/2008 s. 40-49.

    Atlantiksen perintöä. Portti tähtiin. Tuhansien orjien
    kuoleman työmaa... Vuosituhansien ajan Egyptin pyramidit ovat herättäneet ihmisissä mystisiäkin uskomuksia. Arkeologiset kaivaukset ja uudet tutkimusmenetelmät ovat tuoneet vastauksia moniin pitkään avoinna olleisiin kysymyksiin, mutta selvitettävää on silti vielä jäljellä.

  • Ramses kerskui itsensä historiaan

    His nr. 1/2008 s. 24-29.

    Farao Ramses II hallitsi Egyptiä lähes 67 vuotta, muttei koskaan kyllästynyt ylistämään omia saavutuksiaan. Kukaan toinen farao ei siittänyt yhtä monta lasta tai ollut yhtä urhea soturi kuin Ramses, joka jätti jälkeensä lukemattomia kaiverruksia, temppeleitä, obeliskeja ja valtavia patsaita. Useimmat niistä esittävät häntä itseään.

  • Hatshepsut – nainen faraona

    His nr. 2/2008 s. 58-63.

    Hatshepsut oli ensimmäinen naispuolinen farao – jumalten jälkeläinen ja edustaja maan päällä. Hän nosti Egyptin uuteen nousuun mutta vaipui kuolemansa jälkeen unohduksiin. Nyt Hatshepsut on jälleen löydetty.

  • Sivu 1 / 2Seuraava

Kamikaze!

Uusi lehti: Historia numero 3/2012 on ilmestynyt. Lue muun muassa Japanin kamikaze-lentäjistä, Persian valtakunnasta ja huonosti käyttäytyvistä nunnista.

Tilaa Historian käännekohtia -kirjasarja

Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.

Gallup

Tilaa uutiskirje

Tilaa Historian uutiskirje

Tilaa Historia

Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.

Historian interaktiiviset piirrokset

Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.

Käytössäsi on jo yli 1 000 artikkelia

Historia: Historianet.fi-sivustossa voit lukea artikkeleja ja ladata itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti Historiassa ilmestyneitä juttuja.

Lähde aikamatkalle

Historia: Näin käytät Historian aikajanoja.