Venäjän vallankumouksen jälkeen Afganistan itsenäistyi muodollisesti brittien vallan alta, mutta Neuvostoliitto kahmi vuosikymmenten mittaan yhä enemmän vaikutusvaltaa Afganistanissa.
Vuonna 1973 Neuvostoliitto pyrki entisestään vahvistamaan mahtiaan tukemalla 40 vuotta kuninkaana toimineen Zahir Shahin syrjäyttämistä.
Uusi hallitsija, Mohammad Daoud, kuitenkin ärsytti Neuvostoliittoa rajoittamalla kommunistien vaikutusta lainsäädännön keinoin. Hän kuoli kapinassa huhtikuussa 1978, minkä jälkeen maahan virtasi neuvostoliittolaisia sotilasneuvonantajia.
Islaminuskoiset afgaanit kuitenki vastustivat kommunistien valtaa, ja vastarinta levisi armeijassa. Iranin islamilainen vallankumous sai Neuvostoliiton tuntemaan asemansa niin uhatuksi, että 27. joulukuuta 1979 Neuvostoliiton tankit ja noin 200 000 sotilasta vyöryivät Afganistanin rajan yli ja miehittivät maan.
Yhdysvaltojen tukemat mujahedinit pakottivat kuitenkin lopulta supervallan polvilleen, ja Neuvostoliitto antoi periksi ja vetäytyi maasta vuonna 1989. Sota vaati noin 13 000 neuvostosotilaan ja ainakin miljoonan afgaanin hengen. Viisi miljoonaa afganistanilaista pakeni maasta.
Pinta-ala: 647 500 km2
Asukasluku: noin 28 miljoonaa
Pääkaupunki: Kabul
Itsenäistyi: 1919
Ensimmäinen afgaanivaltio: 1747–1823
Uusi lehti: Historia numero 3/2012 on ilmestynyt. Lue muun muassa Japanin kamikaze-lentäjistä, Persian valtakunnasta ja huonosti käyttäytyvistä nunnista.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.
Historia: Historianet.fi-sivustossa voit lukea artikkeleja ja ladata itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti Historiassa ilmestyneitä juttuja.