Tunnuslevyt otettiin käyttöön, kun aseet kehittyivät niin tehokkaiksi ja tuhoisiksi, ettei niiden runtelemia uhreja enää pystytty aina tunnistamaan.
Yhdysvaltain sisällissodassa 1861–1865 sotilaat panivat nimellään, yksikkötunnuksellaan ja osoitteellaan varustettuja pieniä paperilappuja taskuihinsa, jotta heidät voitaisiin tarvittaessa tunnistaa niiden avulla. Silloin jotkut hoksasivat mahdollisuuden ansaita rahaa ja alkoivat myydä pieniä metallilevyjä, joihin sotilaiden tärkeät tiedot leimattiin.
Tunnuslevyt voivat olla kaksiosaisia tai sotilailla voi olla kaksi samanlaista levyä: jos henkilö kuolee, toinen levy otetaan talteen ja toinen jätetään ruumiin yhteyteen tai haudalle.
Ranskan ja Preussin välisen sodan puhjetessa vuonna 1870 Preussin armeija jakoi joukoille pieniä metallilevyjä, joissa oli sotilaiden tiedot. Levyjä kutsuttiin nimellä Hundemarke, ’koiramerkki’, sillä
ne muistuttivat Berliinissä hiljan käyttöön otettuja laattoja, joilla koiranomistajien piti merkitä koiransa, jotta tiedettäisiin, kenelle karkukoirat kuuluivat.
Suomalaisessa tunnuslevyssä on vain henkilötunnus, mutta esimerkiksi yhdysvaltalaisessa on henkilön nimi, tunnusluku, veriryhmä sekä tieto henkilön uskonnosta, jotta tämä voidaan kuoleman kohdatessa haudata sopivin menoin.
Uusi lehti: Historia numero 3/2012 on ilmestynyt. Lue muun muassa Japanin kamikaze-lentäjistä, Persian valtakunnasta ja huonosti käyttäytyvistä nunnista.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.
Historia: Historianet.fi-sivustossa voit lukea artikkeleja ja ladata itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti Historiassa ilmestyneitä juttuja.