His nr. 8/2009 s. 72-73.
1600-luvulla tieteen uudet havainnot murensivat kirkon auktoriteettia.
Tähtitieteilijä Galileo Galilei todisti, että Maa ei ole maailmankaikkeuden keskus, ja Isaac Newton esitti, että luontoa ohjailevat Jumalan sijaan universaalit lait. Eurooppalaiset ajattelijat alkoivat kyseenalaistaa kirkon
ja kuninkaiden yksinvaltaisen auktoriteetin. Filosofien unelmana oli vapaus ja tasa-arvo, ja he korostivat järkeä ja tietoa. Valistuksena tunnettu aatevirtaus vaikutti merkittävästi nyky-Euroopan kehittymiseen.
His nr. 12/2008 s. 72-73.
Sähkö on tunnettu ilmiönä vuosituhansia, mutta vasta 1800-luvun paikkeilla tutkijat alkoivat tosissaan miettiä, miten sähköä voitaisiin hyödyntää. Sen jälkeen kun fyysikko H. C. Ørsted keksi sähkömagnetismin vuonna 1820, edistys oli huimaa. Vuosisadan lopulla sähkölle löytyi käyttöä niin teollisuudessa kuin kodeissakin koneiden käyttövoimana, valonlähteenä ja lämmityksessä. Sähkö mullisti länsimaisen elämän nopeasti, sillä se mahdollisti muun muassa puhelimen keksimisen ja mantereiden välisen viestinnän.
Uusi lehti: Historia numero 3/2012 on ilmestynyt. Lue muun muassa Japanin kamikaze-lentäjistä, Persian valtakunnasta ja huonosti käyttäytyvistä nunnista.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.
Historia: Historianet.fi-sivustossa voit lukea artikkeleja ja ladata itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti Historiassa ilmestyneitä juttuja.