Lisänimet jäivät historiaan

Ranskan Ludvig VI: Paksu

1108-1137

Ludvig ”Le Gros”, ”Paksu”, kuoli tuskallisesti veriripulikohtaukseen Béthisy-Saint-Pierren linnassa Pohjois-Ranskassa. Sairauskohtaus johtui mitä ilmeisimmin hänen ylenpalttisesta mieltymyksestään ruokaan ja viiniin. Samaan taipumukseen viittasivat myös hänen pullea ulkomuotonsa ja lisänimensä.

Ludvig VI oli Ranskan voimakkaimpia kuninkaita, joka onnistui vakauttamaan valtakuntaansa lähes koko 29-vuotisen hallintokautensa ajan. Hän pani niskuroivia ja korruptoituneita aatelisia kuriin ja lähti sotaan normannihallitsijoita, kuten Vilhelm Valloittajan poikaa Henrik I:tä, vastaan, tavoitteenaan valloittaa Normandia Ranskalle.

Ludvigin pyrkimykset kantoivat hedelmää ja edesauttoivat merkittävästi kuningasvallan keskittymistä.

Rooman Caligula: Pikku saapas

37-41

Keisari Caligula sai lisänimensä legioonalaisilta.

Roomalainen sotapäällikkö Germanicus otti pikku poikansa mukaan Germanian verisille taistelukentille. Isä ajatteli, että elämä sotilasleirissä tekisi hyvää nuorelle Gaius­ Julius Caesar Augustus Germanicukselle. Sotilaat alkoivat kutsua poikaa lempinimellä Caligula, 'pieni sotilassaapas', ja nimi jäi elämään. Caligulasta tuli Rooman keisari vuonna­ 37, ja hän hallitsi vuoteen 41.

Persian Khosrau I: Kuolematon

531-579

Khosraun perintö vaikutti pitkään.

Persian kuningas Khosrau I rakennutti valtakuntaansa kaupunkeja, palatseja, siltoja, teitä ja patoja, ja taide, tiede ja kauppa kukoistivat hänen valtakaudellaan. Hän oli kunnianhimoisimpia hallitsijoita Persian pitkässä historiassa, ja hänen rakennusprojektinsa ja poliittiset ansionsa toivat hänelle lisänimen ”Anushirvan”, ’kuolematon’ sielu.

Khoshrau I harjoitti muinaispersialaista zarathustralaisuutena tunnettua uskontoa, joka oli Iranin valtionuskonto ennen islamia. Kuningas hyväksyi myös muut uskonnot, kuten kristinuskon. Hän verotti kansaansa oikeudenmukaisesti ja maksoi sotilailleen kunnon palkkaa.