Sotakoirat taistelivat eturintamassa

Vihollista vastaan on lähetetty aikojen saatossa usein myös kauhua herättäviä verenhimoisia koiria.

Roomalaiset toivat sota­retkiltään Englannista pelkoa herättäviä mastiffeja, joita käytettiin alkuun metsäs­tyksessä ja sittemmin myös sodassa. Ne olivat niin isoja ja vahvoja, että ne saattoivat ”murtaa mahtavien härkien niskat”, kuten roomalainen runoilija Claudius Claudianus kirjoitti.

Sotakoiria koulutettiin kovalla kädellä pennusta asti, minkä ansiosta niistä tuli pelottomia ja verenhimoisia. Ennen taistelun alkua koirat suojattiin usein haarniskoin ja monille pantiin terävin piikein varustetut kaulapannat.

Roomalaiset perustivat jopa pelkästään koirista koostuvia yksiköitä hyökkäämään vihollisen kimppuun. Yleinen taktiikka oli lähettää taistelun aluksi näitä koirayksiköitä saattamaan vihol­lisen linjat epäjärjestykseen. Vahvoilla leuoillaan koirat saattoivat murskata luita, ja roomalainen historioitsija Plinius vanhempi on kertonut, ettei­vät koirat pelänneet edes vihollisen miekkoja. Koirahyökkäyksen jälkeen legioonalaisten oli helppo murtaa vihollisen sekasortoon joutunut puolustus.

Myös Persian kuninkaan Kambyses II:n on kerrottu hyödyntäneen koiria hyökkäyksessään Egyptiä vastaan vuonna 525 eaa., ja kun kreikkalaiset olivat vuonna 490 eaa. lyöneet persialaiset Marathonin taistelussa, ainakin yksi koira sai jälkikäteen mitalin rohkeudestaan ja ansioistaan taistelussa.

Teho: 2 / 5

• Edellinen Sivu 6 / 10 Seuraava