YK:n ja ympäristöjärjestöjen mukaan vuodesta 1945 ainakin 92 ydinasetta on hävinnyt tietymättömiin. Asia on kuitenkin poliittisesti arka, joten kukaan ei tiedä kadonneiden ydinaseiden määrää varmuudella.
Viimeisin julkisesti tiedossa oleva onnettomuus, jossa ydinaseita olisi
voinut joutua vääriin käsiin, oli venäläisen ydinsukellusvene Kurskin räjähdys vuonna 2000. Kurskissa oletetaan olleen vakiovarustuksena ydinkärjillä varustettuja ohjuksia.
Vastaava tilanne oli vuonna 1968, kun neljää vetypommia kuljettanut yhdysvaltalainen B-52-pommittaja syöksyi jäälle Yhdysvaltojen Thule-
tukikohdan läheisyyteen Pohjois-
Grönlannissa. Kolme pommia tuhoutui, mutta neljäs painui jään läpi, eikä sitä ole koskaan löydetty. Sekä Yhdysvallat että Tanska ovat pitkään kieltäneet, että koneessa olisi ollut vetypommeja, mutta maahansyöksyn jälkiä siivonneet pitävät kiinni väitteistään.
Virallisesti kadonneeksi on ilmoitettu 12 yhdysvaltalaista ydinpommia, ja Greenpeacen mukaan merten pohjassa makaa vähintään 44 Neuvostoliitton ydinkärkeä. Vuonna 1997 venäläinen kenraali Aleksandr Lebed väitti, että Neuvostoliiton hajotessa katosi myös lukuisia salkkukokoisia ydinpommeja.
Uusi lehti: Historia numero 3/2012 on ilmestynyt. Lue muun muassa Japanin kamikaze-lentäjistä, Persian valtakunnasta ja huonosti käyttäytyvistä nunnista.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.
Historia: Historianet.fi-sivustossa voit lukea artikkeleja ja ladata itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti Historiassa ilmestyneitä juttuja.