Kuka keksi avaimella avattavan lukon?

Varhaisimmat arkeologiset lukkolöydöt ovat peräisin noin 4 000 ­vuoden takaa muinaisesta Assyriasta, Egyptistä ja Persiasta. Ensimmäiset lukot olivat mekaanisia, ja ne oli tehty puusta kuten avaimetkin. Lukkopesässä oli koloja ja niissä erimittaisia tappeja, ja lukitustapit sai nousemaan koloistaan vain avaimella, jossa oli juuri oikeanlainen hammastus. Varhaiset puulukot ­saattoivat olla jopa 30–60 senttimetrin mittaisia.

Yhdysvaltalainen Linus Yale patentoi vuonna 1861 nykyaikaisen kaltaisen sylinterilukon, joka avattiin litteällä metalliavaimella. Yalen ­lukko perustui samaan tappiperiaatteeseen kuin muinaiset puulukot.

Ennen mekaanisten lukkojen keksimistä käytettiin köyttä, johon sidottiin niin monta kimuranttia solmua, että vain hyvin näppäräsorminen varas pystyi ne avaamaan. Tarina Aleksanteri Suuresta ja ­Gordionin ­solmusta saattaa viitata juuri tällaiseen ­ikivanhaan köysilukkoon.